Osuuspankit järjestivät tänäkin vuonna piirustuskilpailun teemalla Ystävyys on rajaton. Oma Siikaisten konttorimme palkitsi koulumme parhaat, ja sarjassa 14-18-vuotiaat Länsi-Suomen Osuuspankki palkitsi toisella sijalla Venla Laineen työn Kaneliässiä ja tietokoneen hiiriä.
-El-
perjantai 5. toukokuuta 2017
tiistai 2. toukokuuta 2017
Vappukivaa!
Varsinkin alakoululaiset olivat pukeutuneet vapun kunniaksi mitä moninaisimpiin naamiaisasuihin. Oppilaskunta palkitsi parhaat, ja opettajiakin muistettiin kunniakirjoin. Hyvää mieltä tuottivat myös oppilaskunnan huumorintajuiset ja kekseliäät saatesanat kullekin palkitulle.
-EL-
-EL-
perjantai 28. huhtikuuta 2017
Porukiviä ja kasakkasaaria
Siikaislainen emäntä ja paikallishistoriaan perehtynyt tietokirjailija Raija Collander kävi seitsemäsluokkalaisten oppitunnilla jakamassa siikaislaisiin paikkoihin liittyviä tarinoita. Hän kertoili mm. Porukivestä, Kellokivestä ja Kasakkasaaresta. Oppilaat kuuntelivat kiinnostuneina Raijan usein aika traagisia kertomuksia.
-EL-
-EL-
Tuntematon sotilas
Yläluokkalaiset pääsivät Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi seuraamaan Porin Teatterin esitystä Tuntematon sotilas.
Christian Lindroosin ohjaama ja dramatisoima näytelmää esitetään Porin entisellä Oluttehtaalla, josta oli taitavasti rakennettu kasarmialue ja taistelukenttä. Koruton miljöö loi vaikuttavat puitteet tarinalle, erikoistehosteet rakensivat sodan illuusiota ja erinomaiset näyttelijäsuoritukset kantoivat läpi koko kolmituntisen näytelmän. Oppilaat pitivät näkemästään ja olivat vaikuttuneita. Moni sanoi näytelmän saaneen aikaan sen, että tuli pohdittua sodan merkitystä ja mielettömyyttä.
Kuva: Janne Alhonpää
-EL-
Christian Lindroosin ohjaama ja dramatisoima näytelmää esitetään Porin entisellä Oluttehtaalla, josta oli taitavasti rakennettu kasarmialue ja taistelukenttä. Koruton miljöö loi vaikuttavat puitteet tarinalle, erikoistehosteet rakensivat sodan illuusiota ja erinomaiset näyttelijäsuoritukset kantoivat läpi koko kolmituntisen näytelmän. Oppilaat pitivät näkemästään ja olivat vaikuttuneita. Moni sanoi näytelmän saaneen aikaan sen, että tuli pohdittua sodan merkitystä ja mielettömyyttä.
Kuva: Janne Alhonpää
-EL-
torstai 27. huhtikuuta 2017
Uutisluokkalaiset Yle Porin toimituksessa
Ylen uutisluokkapäivänä yhdeksännen luokan uutisluokkaprojektiin sitoutuneet pääsivät Yle Porin toimitukseen paikan päälle viimeistelemään verkkojuttujaan ja somevideoitaan sekä tutustumaan tomittajan työhön. Uutisluokkalaiset viimeistelivät juttujaan vanhanajan koulusta, nuorten lukuharrastuksesta sekä tietokoneen kasaamisesta, laativat otsikoita ja väliotsikoita, tekstityksiä videoihinsa kannustavien ja huumorintajuisten toimittajien opastuksella. Päivä oli tehokas ja tapahtumarikas, ja hienot jutut julkaistiin päivän aikana Ylen uutisluokan verkkosivuilla sekä somevideo Mistä tietää että ollaan maalla? Yle Porin facebook-sivuilla. Pari oppilasta pääsi juontajan co-hostiksi radiolähetykseenkin haastattelemaan muita uutisluokkalaisia, ja nuorten lukuharrastuksesta kertovasta jutusta tehtiin tv-juttu alueuutisiinkin. Toimittajien mielestä meidän nuoremme saivat hienot jutut aikaan ja he olivat otettuja nuorten reippaudesta ja tekemisen meiningistä. Hieno päivä ja upeat nuoret!!
http://yle.fi/uutiset/3-9578460
http://yle.fi/uutiset/3-9580255
http://yle.fi/uutiset/3-9580259
https://fi-fi.facebook.com/ylepori/
-EL-
http://yle.fi/uutiset/3-9578460
http://yle.fi/uutiset/3-9580255
http://yle.fi/uutiset/3-9580259
https://fi-fi.facebook.com/ylepori/
-EL-
sunnuntai 23. huhtikuuta 2017
Onnea kirjoituskilpailussa menestyneille!
Katariina Vehkala ja Janina Viitanen
voittivat kirjoituskilpailun ilmastoaiheisella kirjoituksellaan.
Kilpailu oli valtakunnallinen ja siihen saivat osallistua kaikki
Suomen yläkoululaiset. Tämän vuoden aiheeksi oli valittu
itsenäisyyden juhlavuoden hengessä näkökulma, millaiselta Suomi
näyttää sadan vuoden kuluttua.
Kilpailun järjesti Energiateollisuus
ry ja Kestävän kehityksen foorumi. Foorumin puheenjohtajana toimii
ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, joka jakoi
palkinnon yhdessä foorumin jäsenen, muusikko Sipe Santapukin
kanssa.
Kilpailussa oli oma sarja joka luokka-asteelle. Tässä koko voittajien rivistö. Seitsemäsluokkalainen Onni Kesälahti Karkkilan yhteiskoulusta, kahdeksasluokkalaiset Katariina Vehkala ja Janina Viitanen Siikaisten yhtenäiskoulusta ja yhdeksäsluokkalainen Hilda Kusnetsov Kurikan yhteiskoulusta.
Kilpailuun sai osallistua myös aihetta
käsittelevällä videolla. Yhdeksännen luokan oppilaat Venla Laine,
Marja-Hannele Palomäki, Ronja Pirttilä, Nanna Rajala, Henna
Silvola, Inka Sorvala ja Tyyne Vuorela käsikirjoittivat, kuvasivat
ja editoivat videon "Kumman vaihtoehdon valitset?", joka palkittiin kilpailussa kunniamaininnalla.
Sydämelliset onnittelut kilpailussa
menestyneille!
Tässä linkki palkittuun videoon:
Tässä palkittu kirjoitelma:
Kohti
uusia tuulia
Leijailen
hiljalleen kohti maata. Pieni tuulenvire tanssittaa minua kaiken
hiljaisuuden keskellä. Auringon säteet pilkistelevät puiden
lomasta ja kulkevat lävitseni. Väistelen mustikanvarpuja ja
laskeudun pehmeästi maahan. Kasvuni lähtee hyvin vauhtiin sillä
kesä on ollut lämmin ja sateinen. Haalin maaperästä ravinteita
minkä ehdin, jotta selviytyisin kylmästä talvesta ylitse. Lumi
peittää maan ja sinnittelen paukkupakkasia vastaan. Pakkashuurre
saa neulaseni kimmeltämään kauniisti. Ihailen aamuauringon
värjäämää taivasta. Lumi ei peitä minua enää kokonaan. Hirvi
hönkii lämmintä ilmaa neulasiini ja etsii samalla jotakin vihreää
vatsan täytteeksi kelpaavaa. Kasvan vuosi vuodelta tavoitellen
auringon lämpöä ja valoa.
Talvi
tuntuu leudommalta kuin koskaan ennen. Pieni pakkanen jäädyttää
lumen puiden oksille kasoiksi. Latvani kohoaa pian jo muiden mäntyjen
korkeudelle. Aika on kulunut hujauksessa, olenhan jo 100-vuotias,
kuten Suomikin. Muutoksia on tapahtunut paljon, mutta huonompaan
suuntaan. Ilma ei ole enää yhtä raikasta kuin taimiaikoinani ja
talvet ovat lauhtuneet kunnon paukkupakkasista. Lähimetsät ovat
joutuneet väistymään teiden ja asutuksen tieltä. Viereisen järven
vedenpinta on kohonnut huomattavasti elinikäni aikana, sillä
jäätiköt sulavat tälläkin hetkellä. Tämän myötä
jääkarhukanta uhkaa romahtaa. Tehtaiden piiput lykkäät yhä
mustempaa savua ja lumikin on värjääntynyt harmaaksi. Kauppojen
käytösssä olevat kylmäjärjestelmät käyttävät kylmäaineenaan
fluorikaasua, joka nopeuttaa ilmaston lämpenemistä paljon
tehokkaammin kuin hiilidioksidi. Autoilla huristellaan näihin
lähikauppoihin vaikka matkan voisi vallan mainiosti taittaa
kävellen. Meillä puilla on kova työ sitoa hiilidioksidia joka on
peräisin fossiilistenpolttoaineiden eli öljyn, kivihiilen ja
maakaasun käytöstä. Juuri rakennettuihin kerrostaloihin on
ilmaantunut muualta ilmaston muuttumisen seurauksena tulleita
ilmastopakolaisia. Suuntaa täytyy nyt muuttaa! Haluammeko antaa
tuleville ihmisille, eläimille ja kasveille paikan, jossa eläminen
on mahdotonta?
On
vuosi 2117. Vuodet ovat vierineet ja olen jo 200-vuotias Suomen
muutoksien mukana kulkenut vanha mänty. Maailman tulevaisuus näyttää
jo valoisammalta, eritoten puhtaammalta. Aurinkopaneeleita on
ilmestynyt jokaisen talon katolle. Tuulimyllyjen propellit halkovat
taivaanrantaa.Maanteillä kulkee vain sähköautoja ja suurin osa
onkin vaihtanut menopelinsä pyörään tai kulkee jaloin. Mikä
parasta, ilmastonlämpeneminen on hidastunut kansainvälisten
ilmastosopimusten solmimisen ja toteutumisen myötä. Metsän
istutusta on lisätty ja metsähän on tärkeä uusiutuva
luonnonvara. Luomutalous on kasvattanut suosiotaan suuresti ja typpeä
sisältävien lannoitteiden käyttöä on rajoitettu. Kierrätystä
on pyritty tehostamaan, sillä kaatopaikkajätteet tuottavat
kasvihuonekaasuja eli metaania ja hiilidioksidia.
Pudotan
viimeiset männyn siemeneni. Ne löytävät kasvupaikkansa auringon
valaistessa niille polkua kohti puhtaampaa maata, kuin 100 vuotta
sitten. Ensimmäisenä pakksasaamuna minut kaadetaan juuri kun Suomi
täyttää 200 vuotta. Kaadun pehmeälle sammalmatolle. Auringon
säteet lämmittävät vaikka pakkanen onkin kirpakka. Tulen olemaan
osa kirjan sivuja, jotka kertovat Suomen 200 vuoden itsenäisyydestä
ja maapallon pelastumisesta.
Katariina Vehkala ja Janina Viitanen
- S. Harju
Katariina Vehkala ja Janina Viitanen
- S. Harju
perjantai 21. huhtikuuta 2017
Ilmiöviikko
Ensimmäisenä
päivänä kävimme eri luokissa katsomassa, mikä oli projektien
aiheena. Luokat 1-3 seurasivat opetusta vanhan ajan suomen kielestä
ja sen kehittäjästä Mikael Agricolasta. Yksi hänen teoksistaan
oli Abckiria, johon kuuluu luku- ja kirjoitusohjeiden lisäksi
muunmuassa kymmenen käskyä, Isä meidän -rukous, kasteen, ripin ja
ehtoollisen sakramentit.
Yläkoulun
oppilaat työskentelivät projektin parissa. Osa tutki suomalaista
keksintöä, kuten pesäpalloa, osa Sandra-sääskeä ja sen lentämää
matkaa ja loput suomalaisia perineruokia. Ensimmäisenä päivänä
he seurasivat pohjustusopetusta projektia varten, suunnitelivat
työntoteutusta ja ehtivät jo hieman edistymään projekteissaan. 9.
luokkalaiset tekivät uutisluokkaprojektia nuorten lukuharrastuksista,
tietokonekasaamisesta ja some-videota.
Seuraavana
päivänä ryhmät työstivät projektejansa jo vinhalla vauhdilla.
Ruokaryhmät tekivät lappilaisia, itä- ja länsisuomalaisia
perinneruokia, kuten karjalanpiirakoita, kampanisuja, kala- ja
lihakeittoa, rieskoja ja rahkapullia.





Keksintöryhmiä oli kolme, joista yksi valitsi aiheeksi pesäpallon.
He sorvasivat pesäpallomailaa oikeaan muotoon, maalasivat räpylän
valkoiseksi ja pallon sinivalkoiseksi. Toinen ryhmä kehitti mölkyn,
ja alkuun mitoittivat palikat sopiviin kohtiin. Kolmas ryhmä
työskenteli kahootin parissa.
Santra-sääksestä
tehtiin myös kolme eri projektia. Osa tutki Santra-sääksen sekä
muiden sääksien lentoennätyksiä. Jotkut tekivät sääksestä
luurankomallia rautalangasta. Kolmas ryhmä kirjoitti
Santra-sääksestä englanninkielistä artikkelia.
Viimeisenä
päivänä projektit olivat jo hyvin edistyneet. Kotitalousluokassa
syötiin aamupalaksi edellisen päivän herkkuruokia. Keksintöryhmät
viimeistelivät töitään aiheenomaisella tekstillä, kun räpylä,
pesäpallo, -maila ja mölkky olivat maalauksesta kuivuneet. Myös
malli Santra-sääksestä, ja muut tuotokset aiheesta olivat valmiit.
Luokat
1-3 tutustuivat museoon, jossa opas esitteli pettuleipää, kuluneita
kenkiä ja vanhoja vaatteita. Koulumuseossa taas harjoiteltiin
rihvelitauluille kirjottamista ja kuunneltiin tarinoita ja satuja,
joita pohdittiin yhdessä.
Luokat 1-3 olivat kirkolla, jossa he soittivat urkuja, kiertelivät
kirkon eri paikoissa, kuten kirkontornissa ja kuuntelivat papin
puhetta kirkon histroiasta. He myös tutustuivat hautausmaahan ja
siellä oleviin hautoihin sekä rautaristeihi
n. 
n. 
Luokat 4 ja 5 olivat
yritystensä tuotteiden parissa. Yhden palveluyrityksen nimi oli
Kauneushoitola, joka tarjosi käsi-, hartiahierontaa, letitystä,
kynsien lakkausta ja kasvomaaleja. Jopa Marttilan Timo lupautui
asiakkaaksi! Toinen yritys oli nimeltään Puukkoveljekset, he
veistivät ja hioivat puisia voiveitsiä, joiden hinnaksi oli
asetettu 2 euroa. Aamun aikana he veistivät jo 14 voiveistä ja
päivän loputtua heillä oli yli 30 kappaletta. Yksi yritys
koristeli kierrätyspulloja, keräsi kukkia ja kirjoitti runoja.
Näiden lisäksi oli myös Mehupojat, joiden erikoisuutena oli
erilaiset mehut sekä koristellut tikut. Kaikkien yritysten
tuotteiden hinnat pyörivät noin euron tai kahden välillä, ja
niit
ä sanottiin myytävän kevätkahvilassa.
ä sanottiin myytävän kevätkahvilassa.
Kysyin myös oppilailta, millaiselta viikko on tuntunut, johon vastattiin, että omien
tuotteiden suunnitteleminen oli rentoa, ja koulussa oleminen oli
hauskempaa ja innostavampaa kuin normaali opiskeluarki.
J.V., M.S., 9.lk.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
























