perjantai 5. toukokuuta 2017

Ystävyys on rajatonta -piirustuskilpailu

Osuuspankit järjestivät tänäkin vuonna piirustuskilpailun teemalla Ystävyys on rajaton. Oma Siikaisten konttorimme palkitsi koulumme parhaat, ja sarjassa 14-18-vuotiaat Länsi-Suomen Osuuspankki palkitsi toisella sijalla Venla Laineen työn Kaneliässiä ja tietokoneen hiiriä.

-El-

tiistai 2. toukokuuta 2017

Vappukivaa!

Varsinkin alakoululaiset olivat pukeutuneet vapun kunniaksi  mitä moninaisimpiin naamiaisasuihin. Oppilaskunta palkitsi parhaat, ja opettajiakin muistettiin kunniakirjoin. Hyvää mieltä tuottivat myös oppilaskunnan huumorintajuiset ja kekseliäät saatesanat kullekin palkitulle.




-EL-

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Porukiviä ja kasakkasaaria

Siikaislainen emäntä ja paikallishistoriaan perehtynyt tietokirjailija Raija Collander kävi seitsemäsluokkalaisten oppitunnilla jakamassa siikaislaisiin paikkoihin liittyviä tarinoita. Hän kertoili mm. Porukivestä, Kellokivestä ja Kasakkasaaresta. Oppilaat kuuntelivat kiinnostuneina Raijan usein aika traagisia kertomuksia.

-EL-

Tuntematon sotilas

Yläluokkalaiset pääsivät Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi seuraamaan Porin Teatterin esitystä Tuntematon sotilas.
Christian Lindroosin ohjaama ja dramatisoima näytelmää esitetään Porin entisellä Oluttehtaalla, josta oli taitavasti rakennettu kasarmialue ja taistelukenttä. Koruton miljöö loi  vaikuttavat puitteet tarinalle, erikoistehosteet rakensivat sodan illuusiota ja erinomaiset näyttelijäsuoritukset kantoivat läpi koko kolmituntisen näytelmän. Oppilaat pitivät näkemästään ja  olivat vaikuttuneita. Moni sanoi näytelmän saaneen aikaan sen, että tuli pohdittua sodan merkitystä ja mielettömyyttä.
Kuva: Janne Alhonpää

-EL-

torstai 27. huhtikuuta 2017

Uutisluokkalaiset Yle Porin toimituksessa

Ylen uutisluokkapäivänä yhdeksännen luokan uutisluokkaprojektiin sitoutuneet pääsivät Yle Porin toimitukseen paikan päälle viimeistelemään verkkojuttujaan ja somevideoitaan sekä tutustumaan tomittajan työhön. Uutisluokkalaiset viimeistelivät juttujaan vanhanajan koulusta, nuorten lukuharrastuksesta sekä tietokoneen kasaamisesta, laativat otsikoita ja väliotsikoita, tekstityksiä videoihinsa kannustavien ja huumorintajuisten toimittajien opastuksella. Päivä oli tehokas ja tapahtumarikas, ja hienot jutut julkaistiin päivän aikana Ylen uutisluokan verkkosivuilla sekä  somevideo Mistä tietää että ollaan maalla? Yle Porin facebook-sivuilla. Pari oppilasta pääsi juontajan co-hostiksi radiolähetykseenkin haastattelemaan muita uutisluokkalaisia, ja nuorten lukuharrastuksesta kertovasta jutusta tehtiin tv-juttu alueuutisiinkin. Toimittajien mielestä meidän nuoremme saivat hienot jutut aikaan ja he olivat otettuja nuorten reippaudesta ja tekemisen meiningistä. Hieno päivä ja upeat nuoret!!









http://yle.fi/uutiset/3-9578460

http://yle.fi/uutiset/3-9580255

http://yle.fi/uutiset/3-9580259













 https://fi-fi.facebook.com/ylepori/


















-EL-

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Onnea kirjoituskilpailussa menestyneille!

Katariina Vehkala ja Janina Viitanen voittivat kirjoituskilpailun ilmastoaiheisella kirjoituksellaan. Kilpailu oli valtakunnallinen ja siihen saivat osallistua kaikki Suomen yläkoululaiset. Tämän vuoden aiheeksi oli valittu itsenäisyyden juhlavuoden hengessä näkökulma, millaiselta Suomi näyttää sadan vuoden kuluttua.


Kilpailun järjesti Energiateollisuus ry ja Kestävän kehityksen foorumi. Foorumin puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, joka jakoi palkinnon yhdessä foorumin jäsenen, muusikko Sipe Santapukin kanssa. 

Kilpailussa oli oma sarja joka luokka-asteelle. Tässä koko voittajien rivistö. Seitsemäsluokkalainen Onni Kesälahti Karkkilan yhteiskoulusta, kahdeksasluokkalaiset Katariina Vehkala ja Janina Viitanen Siikaisten yhtenäiskoulusta ja yhdeksäsluokkalainen Hilda Kusnetsov Kurikan yhteiskoulusta.


Kilpailuun sai osallistua myös aihetta käsittelevällä videolla. Yhdeksännen luokan oppilaat Venla Laine, Marja-Hannele Palomäki, Ronja Pirttilä, Nanna Rajala, Henna Silvola, Inka Sorvala ja Tyyne Vuorela käsikirjoittivat, kuvasivat ja editoivat videon "Kumman vaihtoehdon valitset?", joka palkittiin kilpailussa kunniamaininnalla.


Sydämelliset onnittelut kilpailussa menestyneille! 


 Tässä linkki palkittuun videoon:

Tässä palkittu kirjoitelma:

Kohti uusia tuulia

Leijailen hiljalleen kohti maata. Pieni tuulenvire tanssittaa minua kaiken hiljaisuuden keskellä. Auringon säteet pilkistelevät puiden lomasta ja kulkevat lävitseni. Väistelen mustikanvarpuja ja laskeudun pehmeästi maahan. Kasvuni lähtee hyvin vauhtiin sillä kesä on ollut lämmin ja sateinen. Haalin maaperästä ravinteita minkä ehdin, jotta selviytyisin kylmästä talvesta ylitse. Lumi peittää maan ja sinnittelen paukkupakkasia vastaan. Pakkashuurre saa neulaseni kimmeltämään kauniisti. Ihailen aamuauringon värjäämää taivasta. Lumi ei peitä minua enää kokonaan. Hirvi hönkii lämmintä ilmaa neulasiini ja etsii samalla jotakin vihreää vatsan täytteeksi kelpaavaa. Kasvan vuosi vuodelta tavoitellen auringon lämpöä ja valoa.

Talvi tuntuu leudommalta kuin koskaan ennen. Pieni pakkanen jäädyttää lumen puiden oksille kasoiksi. Latvani kohoaa pian jo muiden mäntyjen korkeudelle. Aika on kulunut hujauksessa, olenhan jo 100-vuotias, kuten Suomikin. Muutoksia on tapahtunut paljon, mutta huonompaan suuntaan. Ilma ei ole enää yhtä raikasta kuin taimiaikoinani ja talvet ovat lauhtuneet kunnon paukkupakkasista. Lähimetsät ovat joutuneet väistymään teiden ja asutuksen tieltä. Viereisen järven vedenpinta on kohonnut huomattavasti elinikäni aikana, sillä jäätiköt sulavat tälläkin hetkellä. Tämän myötä jääkarhukanta uhkaa romahtaa. Tehtaiden piiput lykkäät yhä mustempaa savua ja lumikin on värjääntynyt harmaaksi. Kauppojen käytösssä olevat kylmäjärjestelmät käyttävät kylmäaineenaan fluorikaasua, joka nopeuttaa ilmaston lämpenemistä paljon tehokkaammin kuin hiilidioksidi. Autoilla huristellaan näihin lähikauppoihin vaikka matkan voisi vallan mainiosti taittaa kävellen. Meillä puilla on kova työ sitoa hiilidioksidia joka on peräisin fossiilistenpolttoaineiden eli öljyn, kivihiilen ja maakaasun käytöstä. Juuri rakennettuihin kerrostaloihin on ilmaantunut muualta ilmaston muuttumisen seurauksena tulleita ilmastopakolaisia. Suuntaa täytyy nyt muuttaa! Haluammeko antaa tuleville ihmisille, eläimille ja kasveille paikan, jossa eläminen on mahdotonta?

On vuosi 2117. Vuodet ovat vierineet ja olen jo 200-vuotias Suomen muutoksien mukana kulkenut vanha mänty. Maailman tulevaisuus näyttää jo valoisammalta, eritoten puhtaammalta. Aurinkopaneeleita on ilmestynyt jokaisen talon katolle. Tuulimyllyjen propellit halkovat taivaanrantaa.Maanteillä kulkee vain sähköautoja ja suurin osa onkin vaihtanut menopelinsä pyörään tai kulkee jaloin. Mikä parasta, ilmastonlämpeneminen on hidastunut kansainvälisten ilmastosopimusten solmimisen ja toteutumisen myötä. Metsän istutusta on lisätty ja metsähän on tärkeä uusiutuva luonnonvara. Luomutalous on kasvattanut suosiotaan suuresti ja typpeä sisältävien lannoitteiden käyttöä on rajoitettu. Kierrätystä on pyritty tehostamaan, sillä kaatopaikkajätteet tuottavat kasvihuonekaasuja eli metaania ja hiilidioksidia.

Pudotan viimeiset männyn siemeneni. Ne löytävät kasvupaikkansa auringon valaistessa niille polkua kohti puhtaampaa maata, kuin 100 vuotta sitten. Ensimmäisenä pakksasaamuna minut kaadetaan juuri kun Suomi täyttää 200 vuotta. Kaadun pehmeälle sammalmatolle. Auringon säteet lämmittävät vaikka pakkanen onkin kirpakka. Tulen olemaan osa kirjan sivuja, jotka kertovat Suomen 200 vuoden itsenäisyydestä ja maapallon pelastumisesta. 

Katariina Vehkala ja Janina Viitanen


- S. Harju 

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Ilmiöviikko


Ensimmäisenä päivänä kävimme eri luokissa katsomassa, mikä oli projektien aiheena. Luokat 1-3 seurasivat opetusta vanhan ajan suomen kielestä ja sen kehittäjästä Mikael Agricolasta. Yksi hänen teoksistaan oli Abckiria, johon kuuluu luku- ja kirjoitusohjeiden lisäksi muunmuassa kymmenen käskyä, Isä meidän -rukous, kasteen, ripin ja ehtoollisen sakramentit.

Luokat 4-6 puolestaan pelasivat yritysaiheista pantomiimileikkiä.
Yläkoulun oppilaat työskentelivät projektin parissa. Osa tutki suomalaista keksintöä, kuten pesäpalloa, osa Sandra-sääskeä ja sen lentämää matkaa ja loput suomalaisia perineruokia. Ensimmäisenä päivänä he seurasivat pohjustusopetusta projektia varten, suunnitelivat työntoteutusta ja ehtivät jo hieman edistymään projekteissaan. 9. luokkalaiset tekivät uutisluokkaprojektia nuorten lukuharrastuksista, tietokonekasaamisesta ja some-videota.

Seuraavana päivänä ryhmät työstivät projektejansa jo vinhalla vauhdilla. Ruokaryhmät tekivät lappilaisia, itä- ja länsisuomalaisia perinneruokia, kuten karjalanpiirakoita, kampanisuja, kala- ja lihakeittoa, rieskoja ja rahkapullia.

Keksintöryhmiä oli kolme, joista yksi valitsi aiheeksi pesäpallon. He sorvasivat pesäpallomailaa oikeaan muotoon, maalasivat räpylän valkoiseksi ja pallon sinivalkoiseksi. Toinen ryhmä kehitti mölkyn, ja alkuun mitoittivat palikat sopiviin kohtiin. Kolmas ryhmä työskenteli kahootin parissa.
Santra-sääksestä tehtiin myös kolme eri projektia. Osa tutki Santra-sääksen sekä muiden sääksien lentoennätyksiä. Jotkut tekivät sääksestä luurankomallia rautalangasta. Kolmas ryhmä kirjoitti Santra-sääksestä englanninkielistä artikkelia.

Viimeisenä päivänä projektit olivat jo hyvin edistyneet. Kotitalousluokassa syötiin aamupalaksi edellisen päivän herkkuruokia. Keksintöryhmät viimeistelivät töitään aiheenomaisella tekstillä, kun räpylä, pesäpallo, -maila ja mölkky olivat maalauksesta kuivuneet. Myös malli Santra-sääksestä, ja muut tuotokset aiheesta olivat valmiit. 
 
















Luokat 1-3 tutustuivat museoon, jossa opas esitteli pettuleipää, kuluneita kenkiä ja vanhoja vaatteita. Koulumuseossa taas harjoiteltiin rihvelitauluille kirjottamista ja kuunneltiin tarinoita ja satuja, joita pohdittiin yhdessä.


Luokat 1-3 olivat kirkolla, jossa he soittivat urkuja, kiertelivät kirkon eri paikoissa, kuten kirkontornissa ja kuuntelivat papin puhetta kirkon histroiasta. He myös tutustuivat hautausmaahan ja siellä oleviin hautoihin sekä rautaristeihin.


Luokat 4 ja 5 olivat yritystensä tuotteiden parissa. Yhden palveluyrityksen nimi oli Kauneushoitola, joka tarjosi käsi-, hartiahierontaa, letitystä, kynsien lakkausta ja kasvomaaleja. Jopa Marttilan Timo lupautui asiakkaaksi! Toinen yritys oli nimeltään Puukkoveljekset, he veistivät ja hioivat puisia voiveitsiä, joiden hinnaksi oli asetettu 2 euroa. Aamun aikana he veistivät jo 14 voiveistä ja päivän loputtua heillä oli yli 30 kappaletta. Yksi yritys koristeli kierrätyspulloja, keräsi kukkia ja kirjoitti runoja. Näiden lisäksi oli myös Mehupojat, joiden erikoisuutena oli erilaiset mehut sekä koristellut tikut. Kaikkien yritysten tuotteiden hinnat pyörivät noin euron tai kahden välillä, ja niitä sanottiin myytävän kevätkahvilassa.

 Kysyin myös oppilailta, millaiselta viikko on tuntunut, johon vastattiin, että omien tuotteiden suunnitteleminen oli rentoa, ja koulussa oleminen oli hauskempaa ja innostavampaa kuin normaali opiskeluarki.

J.V., M.S., 9.lk.